Kävin toukokuussa Euroopan pohjoisimmassa kolkassa, Huippuvuorilla. Vierailin kahden sikäläisen paikallislehden toimituksessa Longyearbyenissä.
Toinen lehdistä on yhden miehen omarahoitteinen projekti, englanninkielinen Ice People. Toinen Norjan valtion tukema Svalbardposten.
Molemmissa toimituksissa keskustelimme matkailuelinkeinosta ja ilmastonmuutoksesta sekä siitä, kuinka nämä kaksi teemaa ovat tuon tuosta törmäyskurssilla. Turismi elättää, mutta samalla se tuhoaa.
Ilmastonmuutoksen seuraukset eli kohoavat lämpötilat, jäiden sulaminen, lumen vähyys, talvien viivästyminen ja eläinlajien tulevaisuus ovat esillä molempien lehtien lähes jokaisessa numerossa – tavalla tai toisella.
Ilmastonmuutos on aiheena kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Kukin tulkitsee tietoa omasta näkökulmastaan. Myös Huippuvuorilla.
Kun yksi toimittaja oli syvästi ahdistunut näkemästään, toinen pohti, josko kyse olisi kuitenkin ihan vain normaalista syklistä.
Tieteellistä yksimielisyyttä tuskin saadaan koskaan, mutta lähelle on jo päästy. Kun kansainvälinen ja yli tuhannesta johtavasta tiedemiehestä koostuva hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa raportissaan, että kohta ollaan lirissä, on vaikea väittää vastaan.
IPCC:n uusimman, elokuussa julkaistun raportin mukaan maapallon lämpenemisen pysäyttäminen alle 1,5 asteeseen vaatii kaikilta sektoreilta toimenpiteitä.
Samaa sanomaa kuuluttaa suomalainen löytöretkeilijä ja vuorikiipeilijä Patrick Degerman. Haastattelin häntä tähän lehteen. Degerman vei joukon suomalaisia Grönlantiin todistamaan ilmastonmuutoksen seurauksia. Mukana retkikunnassa oli myös Jounin Kaupan kauppias Sampo Kaulanen vaimonsa kanssa.
Degerman on valinnut vaikean asian edessä positiivisuuden linjan. Jos tilastot eivät pure, on keksittävä parempia keinoja herätellä ihmisiä. Hän haluaa näyttää, kuinka upeita paikkoja maapallolla on. Niiden säilyttämiseksi on toimittava. Mutta miten?
Palataan vielä Huippuvuorille. Teimme veneretken mannerjään laidalle. Opas kertoi, kuinka viimeiset kolme vuosikymmentä jäätiköt ovat vetäytyneet kiihtyvällä vauhdilla.
Kauneuden keskellä olo oli syyllinen. Olin lentomatkoineni osa koneistoa, joka nakersi edessäni kohoavaa massiivista jääseinää. Mittasuhteita oli vaikea hahmottaa. Sekä jääseinän että ilmastonmuutoksen.
Grönlannissa vieraillut Sampo Kaulanen muistuttaa, että jokainen voi kompensoida omaa kulutustaan. Vuoden 2017 tilastojen mukaan lentomatkaa taittaa jossain aina 1,2 miljoonaa ihmistä. Jos jokainen lentomatkan tekevä kompensoisi lentonsa laittamalla rahaa metsiin, se olisi jo aika iso potti.
IPCC:n raportin mukaan maankäytöllä ja hiilinielujen lisäämisellä on juuri nyt suurin vaikutus ilmastonmuutokseen.
Jos jostakin haluaa aloittaa, siinä on varteen otettava vaihtoehto.
Toinen vaihtoehto on olla lähtemättä merta edemmäs kalaan. Valitse kotimaa ja juna.
Kolarin matkustajajunaliikenne säilyy nykyisellään vuoden 2020 joulukuuhun. VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön keväällä allekirjoittama sopimus sisältää myös option noin puolentoista vuoden jatkosta.
Kolarin reitin käyttöaste on kasvanut. Lisävuoroja on luvassa ensi vuodellekin.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.