Enää ei auta laulaa, että vielä on kesää jäljellä. Se meni. On kuitenkin pakko myöntää, että olen nauttinut lämmöstä ja auringosta, jota Lappi sai kylmän kesäkuun jälkeen. Heinäkuussa ei tarvinnut lähteä etelään etsimään aurinkoa. Tunsin kuitenkin tyytyväisyydestäni myös pienen piston omatunnossani – eihän Lapin kesien kuulu olla helteisiä.
Metsähallituksen luontopalvelut ja Ilmatieteenlaitos julkaisivat elokuun lopulla yhteisen raportin, jossa pohditaan, miltä Suomen pohjoisten kansallispuistojen ilmasto näyttää vuosisadan lopulla, kun ilmastonmuutos etenee.
Raportissa tarkastellaan havaittua ja ennustettua ilmastonmuutosta Pallas–Yllästunturin ja Oulangan kansallispuistojen alueella. Aikajänne tarkastelussa on pitkä, se ulottuu vuosiin 2041–2070 ja 2071–2100.
Vuonna 2070 omat lapseni ovat yli 60-vuotiaita, ja minä itse lähemmäs 90-vuotias, jos niin pitkälle elän. Yhteenvetona raportista voisi todeta, että mahdollisten lastenlasteni lumiharrastaminen tulee olemaan huomattavasti vähäisempää, mitä se on ollut omassa lapsuudessani.
Selvää on, että ilmastonmuutos muuttaa kansallispuistojen luontoa. Eliöille merkitykselliset olot ovat jo muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Meille tutussa Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa muutos on ollut erityisen huomattavaa termisissä kasvukausissa sekä sademäärissä. Terminen kasvukausi tarkoittaa sitä aikaa vuodesta, jolloin lämpötila on tarpeeksi korkealla, että luonto herää kasvuun. Sademäärä taas kertoo, paljonko taivaalta tulee vettä, lunta tai räntää. Yhdessä ne määrittävät, millaisissa oloissa tunturikoivut sinnittelevät ja marjat kypsyvät.
Raportissa esitellään kaksi erilaista, mutta yhtä lailla mahdollista ilmastotulevaisuutta. Mitä ne sitten ovat?
Raportin mukaan molemmissa ilmastotulevaisuuksissa selvimmät muutokset liittyvät lämpötilan nousuun. Ilmastotulevaisuus 1 edustaa kuivia ja vuosisadan loppua kohden hitaasti lämpeneviä olosuhteita, ja Ilmastotulevaisuus 2 kuvaa kosteanlämpimiä ja leutotalvisia, vuosisadan loppua kohden nopeasti lämpeneviä olosuhteita. Lumipeitteinen aika lyhenee noin kuukaudella vuoteen 2050 mennessä, ja lumipeitteen vuosien välinen vaihtelu kasvaa. Pysyvä, yli 20 senttimetrin lumipeite tulee vasta vuodenvaihteen tienoilla. Talven tulo muuttuu kaikkiaan vaikeammin ennakoitavaksi.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on tärkeä hahmottaa, jotta niihin osataan varautua kansallispuistojen hoidossa ja ylläpidossa. Talviset vesisateet eivät ainakaan helpota reittiverkoston ylläpitoa, ja ilmankosteus vaikuttaa rakennusten kuntoon. Leudot talvet myös estävät jääreittien hyödyntämisen retkeilyrakenteiden huoltamisessa. Tämän ongelman kanssa painitaan jo Ylläksellä – latukoneet ovat pulassa, kun suot ja joet ovat sulia.
Talvien lyheneminen ja termisen kasvukauden pidentyminen pidentävät retkeilykautta sulan maan aikana, mikä lisää retkeilyreittien ja -rakenteiden käyttöä. Voimistuvat ja pidentyvät hellejaksot voivat myös lisätä pelastuslaitoksen tehtäviä kansallispuistoissa, kun retkeilijät uuvahtavat reiteillä.
Nyt laadittuja ilmastotulevaisuuksia hyödynnetään muun muassa Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontomatkailusuunnitelmassa. Lisäksi sidosryhmätilaisuuksissa pohditaan vaikutuksia, joita ilmastonmuutos tuottaa sulan maan ja lumisen ajan luontomatkailuun kansallispuistossa.
Sopeutumista, suunnittelua ja seurantaa tarvitaan jatkossakin.
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.