Pajalan Kaunisvaarassa Northland Resourcesin ruotsalainen tytäryhtiö aloitti vuonna 2012 avaamalla kaivoksen. Parin toimintavuoden jälkeen pahasti velkainen perustajayhtiö hakeutui konkurssiin ja valmiiksi rakennettu kaivos jäi konkurssipesän hallittavaksi.
Valtionyhtiö LKAB ei ollut kiinnostunut malmikentästä, koska koeporaustensa perusteella rautapitoisuus oli liian alhainen. Haittana on lisäksi suuri rikkipitoisuus (0.18 wt%) sekä aktinoliitti että tremoliitti asbestimineraalit.
Ruotsalaisten liikemiesten konsortio Abecede hankki 50 miljoonalla kruunulla osia konkurssipesästä ja loput vuonna 2018, jolloin se otti nimekseen Kaunis Iron AB. Ryhmään kuului Volvo AB:n/Ericsson/ASEA johtaja Carl-Henric Svanberg syntyisin Pajalan naapuripitäjän Jokkmokkin Porjus`sta, jossa isänsä oli Vattenfallin sähköinsinöörinä. Osakkaihin kuului Svanbergin lisäksi Mats Paulsson, Eric Selin, Bengt Nordberg ja Bruce Grant.
Kaunis Ironin hallituksen puheenjohtajaksi ja osakkaaksi liittyi moninkertainen entinen ministeri ”Röda Paronen” Anders Sundström, joka oli saanut ”potkut” Swedbankin ja Folksamin hallituksen puheenjohtajana rahoitettuaan Northlandin liian velkaista kaivosta, jonka toiminta päättyi Ruotsin historian suurimpaan 15 miljardin kruunun konkurssiin.
Northlandin velkojat menettivät 10 miljardia ja loput 5 kaivokseen pörssissä sijoittaneet osin pajalalaiset yksityishenkilöt.
Kaunis Iron sai ostettua noin sadasosalla perustamiskuluista eli 100 miljoonalla kruunulla, kaivoksen kaikkine laitteineen. Rautarikasteen korkean hinnan vuoksi sijoitusmenot hankittiin nopeasti takaisin ja kaivostoiminta kääntyi omistajilleen voitolliseksi, eikä yksityisten sijoittajien intressipiiriin kuulunut ympäristön suojaaminen.
Ruotsin kaikki kolme alan ympäristöviranomaista vaativat kaivosta noudattamaan sille Rajajokikomission aikanaan myöntämää väljää ympäristölupaa, jota kaivos rikkoi rakentamalla vuotavia patoja, pohjaveden luvatonta noin 16 metrin alenemaa sekä luvatonta rikasteen kuljetusta Narvikin satamaan. Kaunis Iron laati tuhansien sivujen ympäristösuunnitelmia, joita se ei noudattanut, vaan vaaralliset rikastusjätteet pumpattiin liian löysässä muodossa vetiselle suolle, jossa padon virkaa toimitti suon päälle rakennettu huoltotie.
Yhtiön lupa-asioita käsiteltiin loppuvuodesta Pajalassa kokoontuneessa Uumajan käräjäoikeuden ympäristötuomioistuimen kokouksessa, jossa Naturvårdsverket vaati kaivoksen ympäristötoimintojen parantamista ja luvan osittaista peruuttamista.
Näyttäisi siltä, ettei yhtiö aiokaan sijoittaa ympäristönsuojeluun, vaan toivoo tuottavansa voittoa perustajilleen monia vuosia kestävien valitusprosessien aikana. Olisiko otettu mallia Oriveden ja Tampereen rajalla olevasta kultakaivoksesta, jonka australialainen omistaja Dragon Mining Ltd kehuskeli Hong Kongin pörssissä ehtivänsä tyhjentää kullat kaivoksesta lupavalituskierteen aikana. Näin myös tapahtui.
Kaunis Ironin ja Hannukainen Miningin ympäristöselvityksissä ei mainita alueiden arseenin aiheuttamasta pohjavesihaitasta. Rikastusjätteen varastointimenetelmäksi on otettu Metso/Outotecin kehittämä pastasakeutusmenetelmä, jossa rikastusjätteiden toivotaan pysyvän paikallaan jopa tuhansia vuosia kustannussyistä ilman kunnolla perustettuja patorakenteita. Menetelmä toimii vähävetisissä aavikko-olosuhteissa, mutta asiantuntijat eivät suosittele sitä arktisissa maissa.
Lupahakemuksessaan Kaunis Iron aikoo ottaa uuden Sahavaaran avolouhoksen käyttöön, jonka rikkipitoisuus on paljon suurempi (keskim. 2.8 wt%0, jopa 6 wt%) Tapulin louhokseen (0.18 wt%) verrattuna. Suuren rikkipitoisuuden takia rikastuksessa joudutaan käyttämään magneettierotuksen lisäksi valtava määrä vaahdotuskemikaaleja (esim. ksantaatteja) ja rikkihappoa, joka lisää vesien sulfaattipitoisuuden moninkertaiseksi. Uraanipitoisuus nousee valtavasti jätevesissä, jotka joutuvat lopulta Muonion-Tornionjoen väylään.Lisäksi monet raskasmetallit kuten elohopea, koboltti, kupari ja kadmium-jätteet joutuvat lopulta väylään, jossa ne ovat haitallisia ihmisille sekä kalojen hyvinvoinnille ja lisääntymiselle.
Espoon sopimuksen ehtoja kaivosten yhteispäästöistä tulee noudattaa ympäristölupia harkittaessa. Asiantuntijoiden mukaan molempien kaivosten ilmoitetut päästöt ovat raskaasti aliarvioituja.
Molempien kaivosten suunnitellut yhteispäästöt sekä Pajalan kaivoksen toteutuneet päästöt 1) väylän pintavesiin (vrt.Finnpulp Oy/Kallavesi /KHO:n päätös 19.12.2019 ja 25.1.2022; ns. Weser-päätöksen perusteella) ja 2) kaivoskuntien pohjavesiin rikkovat törkeästi EU:n vesidirektiiviä DIR/2000/60/EY sekä kaivostoiminta molemmissa maissa pilaa pohjavedet ja laajat alueet Kolarin ja Pajalan kunnista lopullisesti asumiskelvottomiksi. 15–20 toimintavuoden jälkeen kaivoksista jäävät tunturien kokoiset jätevuoret jäljelle. Sivukivivuorien 4 mm paksuiset suojakalvot vuotavat nopeasti myrkyt edelleen vesiin kuten myös heikosti suojatut rikastushiekkavarastot.
Viherkivialueen vedet ja ympäristö ovat luonnostaan normaalia suurempien arseeni- ja uraanipitoisuuden rasittamia, jolloin ne eivät kestä kaivostoiminnan lisävaikutusta. Hannukaisen kaivoyrityksen Luoteis-Lappi lehdessä julkaisemat ”sarjakuvat” kaivostoiminnan puhtaudesta ja taloudellisuudesta eivät ole totuudenmukaisia.
(Kirjoitettu ennen Ruotsin ympäristöoikeuden päätöstä 13.1.2022, jonka mukaan Pajalan kaivos voi jatkaa toimintaansa enintään 7 miljoonan tonnin louhintarajoituksella.)
Lasse Lahtinen
Kolari 25.1.2022
Retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Näytä lisää
Ylläksen palvelut Katso miltä palveluita Ylläksellä on auki tällä hetkellä, hae palveluita sijainnin mukaan
Ylläksen retkivinkit Katso mihin Ylläksellä ja lähistöllä kannatta suunnata retkeilemään. Parhaat vinkit ja ohjeet jokaiselle vuodenajalle
Ylläksen bussiyhteydet Katso lentokenttäbussien, junabussien ja skibussinaikataulut kätevästi Kuukkelista.
Ylläksen sää Katso sääennuste tälle päivälle tai tulevalle viikolle kätevästi Kuukkelin sivuilta ja lue samalla lisää artikkeleita Ylläksen säästä.